Lokakuussa mennään

Muutaman viikon jälkeen alkaa jo pikkuhiljaa hahmottaa harjoittelupaikan päivittäistä rytmiä. Tosin opiskelijana on helppo olla kun ensimmäinen tunti tai pari voi vaan pällistellä ja odottaa, että ohjaaja saa potilaslistansa ja kamat kasaan. On tullu jonkun verran tehtyä myös hommia kuten haavanhoitoa, injektioita ja kaikkee muuta pientä kivaa.

Huumorintajuinen mainos

Vierailin muutamana päivänä organisaation ja kumppaneiden vastaanotoilla vähän kokonaiskuvaa avartamassa. Syöpää sairastavien tukikeskuksessa oli pirteä ilmapiiri ja porukkaa oli vähän joka elämän vaiheesta. Verinäytteiden otto paikassa yllätyksenä tuli erilainen näyteputkilo malli jossa pitää itse vetää tyhjiö puteliin. Hyvin kyllä onnistu silläkin näytteiden otto ja en tiedä olinko minä vai ohjaaja enemmän yllättyneitä onnistumisprosentista. Voisin kuitenkin väittää, että Suomessa käytettävä valmiiksi tyhjiön omaava systeemi on helpompi ja varmempi käyttää.

Viikonloppu menikin sitten kotona möllöttäessä, koska nuha ja kuume pääsi yllättämään. Pienenä lisänä myös 3 päivän päänsärky. Onneksi sattui kuitenkin viikonlopun ajalle ettei tarvinnut montaa päivää olla poissa harkasta. Tosin kiukutti se että joutui jättämään väliin muutama kyseisen viikonlopun aikana olleet vaihto-opiskelijoiden kokoontumiset ja grillibileet.


Yksi parhaista iloista oli kuitenkin paikallisesta elektroniikka liikkeestä mukaan tarttunut härveli joka sai netin laadun paranemaan hurjasti. Nyt ei tarvii istuu puolet ajasta odotellessa että toimiiko netti vai ei. Tuli käytyä pyörimässä vanhassa satamassa tai jollain vastaavalla alueella. Siellä on kaksi ilmaista museota jotka vois jossainvaiheessa käydä kahtomassa jos jaksaa.

Lippu oli törky hintainen joten jätin välistä